Millainen reitti on edessä?

 

Vanhan testamentin lukuohjelman ensimmäinen ja helpoin reitti tutustuttaa pyhän kirjan alkuosaan. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät ole lukeneet paljon Vanhaa testamenttia. Tässä lukuohjelmassa ei lueta ollenkaan koko Vanhaa testamenttia eikä edetä syvällisiin, teologisiin kysymyksiin. Pääpaino on tekstin lukemisessa, mutta lukuohjelma ohjaa etsimään valikoitujen tekstien taustoja ja suppeat johdattelut pyrkivät auttamaan lukijaa eteenpäin.Tärkeintä on saada yleiskuva Vanhasta testamentista. Tämän yleiskuvan hankkimiseen kuuluu myös Israelin historian ymmärtäminen: Profeettakirjojen ymmärtäminen helpottuu kummasti, kun tietää, millaisessa tilanteessa ne on kirjoitettu. Alku on helppoa, koska Vanhaa testamenttia saa lukea pitkään ennen kuin historiallinen tilanne alkaa aiheuttaa hankaluuksia.Suositeltava lukutahti on 2-3 lukua päivässä.

​

​

 

​

 

 1. Moos. 1-11 Jumala puhuu koko maailmalle

 

   Nämä luvut näyttävät koostuvan yksittäisistä, melkein lapsellisista kertomuksista. Totuus on toinen. Nämä luvut kertovat ensinnäkin yhdestä pelastushistorian vaiheesta:  Jumala loi ihmisen ja puhutteli koko ihmiskuntaa. Syntiinlankeemuksen ja vedenpaisumuksen jälkeen tämä linja katkesi ja Jumala alkoi puhua vain omalle valitulle kansalleen. Abrahamista alkaa toinen aika.

   Kiinnitä lisäksi huomiosi, miten kertomukset etenevät. Syntiinlankeemuksen jälkeen ensimmäinen synti on synneistä kauhein – veli tappaa veljen. Sen jälkeen synti vain lisääntyy, kunnes tullaan vedenpaisumukseen. Mutta ei edes vedenpaisumus hävitä syntiä, joka on sitkeä kuin rikkaruoho: Kun ihmiskunta kokoaa voimansa, se alkaa haastaa Jumalaa. Jumala sekoittaa kielet ja hajottaa kansat.

   Yksi ulottuvuus on katsoa, miten Raamatun ensimmäiset luvut saavat vastakappaleensa Uuden testamentin puolella. Raamattu alkaa luomisella ja päättyy uuteen luomiseen. Vanha testamentti puhuu kieltensekoituksesta, mutta Uusi testamentti kertoo ensimmäisestä helluntaista, jolloin kaikkien kielien puhujat kuulevat ja ymmärtävät evankeliumin. Vanha testamentti puhuu ensimmäisestä Adamista, joka lankesi syntiin ja toi maailmaan kuoleman ja kadotuksen. Uusi testamentti kertoo toisesta Adamista, Kristuksesta, joka toi maailmaan elämän ja autuuden.

    Nyt on tärkeää lukea ja tutkia asioita tarkemmin myöhemmin.

 

 

1. Moos. 11-25 Suuri muutos: Jumala alkaa puhua vain yhdelle kansalle

 

Seuraava Vanhan testamentin lukuläksy tuo meidät yhteen koko Raamatun kaikkein radikaalimpaan muutokseen. Luvut 1-10 ovat kertoneet, miten Jumala loi koko maailman ja puhutteli koko ihmiskuntaa. Luvusta 11 alkaen kerrotaan, miten hän loi itselleen Abrahamista kansan ja alkoi ilmoittaa itsensä sen keskellä. Abrahamista syntyi vaikeiden vaiheiden jälkeen ensin perhe, sitten suku, sitten heimo ja sitten kansa. Juuri tämän kansan parissa astuivat esille Mooses, kuninkaat ja profeetat. Täällä valmistettiin tie Kristukselle.

  Abraham-kertomuksista järkyttävin on luvun 22 kertomus Iisakin uhraamisesta. Tämä uhri keskeytettiin eikä Abrahamin tarvinnut uhrata ainoaa poikaansa. Sen sijaan Room. 8:32 kertoo Jumalasta, joka ei säästänyt syntisten ihmisten takia edes ainoaa poikaansa, koska rakasti ja rakastaa.

   Lue kertomukset Abrahamista, Jumalan rakkaasta tyhjätaskusta. Hänellä ei ollut yhtään mitään – paitsi Jumalan lupaus ja sen mukana kaikki.

​

​

1. Moos. 26-36 Jaakobin matkaan

 

 Seuraava lukuläksymme kattaa kertomukset, joissa pääroolissa on enimmäkseen Jaakob, eli luvut 1. Moos. 26-36.

   Tarvitsemasi lukuvihjeet ovat niukat. Katso, miten Jumalan Abrahamille antama lupaus seuraa Jaakobia, joka on kaikkea muuta kuin ihanteellinen ihminen. Hän huijaa veljeänsä ja vanhaa isäänsä ja joutuu myös kohtaamaan oman menneisyytensä valmistautuessaan kohtaamaan vuosien jälkeen hurjan ja nyt suurta rosvojoukkoa johtavan veljensä.  Jaakobinpaini on siitä lähtien kuulunut Jumalan kansan sananvarastoon.

    Kaikista heikkouksistaan huolimatta Jaakob on äärimmäisen tärkeä ihminen Jumalan kansan historiassa. Abraham sai Jumalan lupaukset ja siunaus kulki heikkoa lankaa pitkin Iisakin persoonassa. Jaakobin 12 poikaa merkitsivät, että perheestä oli kasvanut suku ja heimo ja pian kansa.  Juuri sen keskellä toimi Jumala, joka ei lupauksiaan unohda.

 

Tässä vaiheessa kannattaa naksauttaa aikajanan vihreältä päälinjalta kohdasta ”Heprealaiset ennen paluuta”. Ykköskohta on vain yhden tietokoneruudun mittainen, mutta voi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa. Löydät aikajanan täältä

​

 

1. Moos. 37-50 Joosef ja Jumalan johdatus

​

Jatkamme Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuun, eli luvut 1. Moos. 37-50. Aikaa näihin lukuihin on lauantaihin asti. Sunnuntaina avaamme jo Toisen Mooseksen kirjan.

   Tämän jakson ydinopetus on selkeä – Jumala johdattaa omiaan, vaikka salattuja polkuja. Julmasti orjuuteen myyty Joosef ei voinut nähdä Jumalan salattua johdatusta. Tuli aika, jolloin hän sen ymmärsi. Juuri näin Jumala kasvatti Abrahamin suvun heimosta kansaksi.

​

​

2. Moos. 1-12 Egyptin orjuudessa

​

Avaamme Toisen Mooseksen kirjan. Tästä kirjasta luemme sen alkupuolen emmekä tällä kertaa ota kuin maistiaisia niistä Mooseksen lain säädöksistä, jotka eivät kuulu enää meille.

   Aloitamme siitä, miten Israel eli orjuudessa ja miten Jumala pakotti faraon päästämään sen vapauteen. Luvun 1-12 kuuluvat monin tavoin myös Uuden testamentin aivan keskukseen.

​

 

2. Moos. 13-22

​

Seuraava lukuläksy vie Israelin kansan vapauteen, erämaahan ja Siinaille, jossa se sai Jumalan lain. Luemme tällä kertaa vain lukuun 22 asti, eli luemme vain muutamia lakeja. Lukuläksy on siis luvut 13-22.

   Egyptistä vapautuminen oli Jumalan suuri pelastusteko, jota Israelissa muistettiin vuosisadasta toiseen ja nimenomaan pääsiäisenä. Kristityille se on tärkeä esikuva: Jumala on vapauttanut myös meidät, ei vain Egyptistä ja Mooseksen välityksellä, vaan synnistä ja kuolemasta Kristuksen avulla.
   Mooseksen laki annettiin Israelille, mutta sellaisenaan sitä ei ole annettu meille, jotka emme ole juutalaisia. Sitä varten voimme vaikkapa syödä sianlihaa, meidän ei tarvitse viettää lain määräämiä juhlia emmekä me tuo Jumalalle eläinuhreja. Sen sijaan moraalinen laki, jonka ydin on rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä, on annettu myös meille, jotka olemme pakanakristittyjä.  Aiheesta tarkemmin täällä

Tämän jakson jälkeen jätämme luku luvulta etenevän lukemisen, koska sivuutamme nyt meille kuulumattomia säädöksiä. Poimimme kuitenkin Mooseksen kirjoista joitakin kohtia ennen kuin matkamme jatkuu

​

​

 

2. Moos. 24, 32-34, 4. Moos. 11-14; 16; 20; 22-25; 5. Moos. 5-6; 34 -  Muutamia tärkeitä kohtia Mooseksen kirjoista

​

 

Neljä viimeistä Mooseksen kirjaa sisältävät paljon säädöksiä, joita ei ole annettu pakanakristityille. Monet näistä säädöksistä antavat paljon nimenomaan Uudesta testamentista katsottuna.  Tällä kertaa sivuutamme tämän osuuden melkein täysin. Poimimme kuitenkin esille jotakin, etupäässä kerronnallisia jaksoja. Luettavaksi tulevat siis nämä:

2. Moos. 24, 32-34, 4. Moos. 11-14; 16; 20; 22-25; 5. Moos. 5-6; 34

​

​

Joosuan kirja 1-11

 

Mooseksen kirjojen jälkeen mennään Joosuan kirjaan. Joosua oli Mooseksen seuraaja ja hänen tehtäväkseen jäi viedä Israel luvattuun maahan.

   Emme lue Joosuan kirjaa kokonaan, vaan ainoastaan luvut 1-11. Ne sisältävät mm.  kuuluisat kertomukset Jordanin ylittämisestä ja Jerikon valloittamisesta.

​

Tuomarien kirja 1-16

 

Joosuan kirja kertoo siitä, miten israelilaiset ottivat haltuunsa Kanaanin maan. Nyt olisi hyödyllistä avata sivusto, joka on jatkossa perustyökalumme. Avaa Vanhan testamentin aikajana. Naksauta sieltä aikajanalta kohtaa Maan valloitus ja tuomarien aika – saat eteesi yhden ruudullisen hyödyllistä tietoa.

   Tuomarien kirja kertoo elämästä maan valloittamisen ja kuninkuuden alkamisen välillä.  Tuomarien aika ei ollut mitenkään ihanteellista aikaa: Hajanaisen heimoliiton keskellä tapahtui yhtä ja toista väärää, ja erityisesti kirjan loppua kohti käy selväksi, että tilanne suorastaan huusi muutosta – sen toi sitten kuninkuuden aika.

   Nyt luemme kirjasta vain luvut 1-16. Huomaamme, miten tuomarit olivat hyvin erilaisia, Gideonista huikentelevaiseen tappelijaan Simsoniin. 

​

 

Ruutin kirja

 

Nyt herkuttelemme Ruutin kirjalla.    Aikajanalta löydät pienen johdattelun tähän kirjaan, joka sijoittuu Tuomarien aikaan. Se on kaikista Raamatun kirjoista ehkä viehättävin ja romanttisinkin – aivan upea kirja ja se kannattaa lukea kerralla.  Syvän surun ja toivottomuuden keskellä Jumala on lähellä omiaan ja niin muodostuu avioliitto, josta myöhemmin suuri Daavid johti oman syntyperänsä.

​

1 Sam. 1-12

​

   Ruutin kirjan jälkeen siirrymme Ensimmäiseen Samuelin kirjaan ja katsomme, miten Tuomarien aika murtuu ja siirrytään kuningasten aikaan. Samuel voidaan vielä laskea Tuomarien ajan hahmoksi, mutta hänen jälkeensä valitaan kuninkaaksi Saul.  Tämän kaiken luemme jaksosta 1. Sam. 1-12.

​

​

1. Sam. 13-31 Saulin kuninkuus ja tuho

​

 

Saul oli Israelin ensimmäinen kuningas ja seuraava lukuläksy kertoo hänen nousustaan ja tuhostaan. Saul on yksi niistä Raamatun traagisista hahmoista, joiden kohdalla lukija joutuu jakamaan sympatiansa. Hän teki väärin ja syntiä, mutta hän yritti kaikkensa oman kansansa hyväksi.  Hän joutui sivuraiteille ja Herraa palvelevat käänsivät hänelle selkänsä. Samuel voiteli jo hänen elinaikanaan kuninkaaksi Daavidin.

 

2. Sam. 1-10 Kuningas Daavid ja hänen valtakuntansa

​

​

Toisen Samuelin kirjan alku kertoo, miten Saulin kuoleman jälkeen Daavidista tuli ensin Juudan ja sitten kaikkien Israelin heimojen kuningas. Tämä jako vahvan Juudan ja muiden heimojen välillä kannattaa panna merkille jo nyt.

   Daavid on Israelin historiassa kaikkine puutteineen ihannekuningas. Hänestä on syytä muistaa ennen muuta kolme asiaa:

   1) Daavid alisti monta pikkuvaltiota ja saattoi Israelin laajuuteen, jota voidaan kutsua suurvallaksi. Ympäristön suurvallat Egypti ja Kaksoisvirran valtiot olivat tuohon aikaan heikkouden tilassa, joka helpotti Israelin asemaa.

2) Daavid teki Juudan ja Israelin heimojen rajan lähellä olevasta Jerusalemista pääkaupunkinsa. Kun sinne tuotiin liitonarkku, Jerusalem on siitä lähtien ollut myös pyhä kaupunki.

3) Kaikkein suurin asia Daavidin kohdalla on profeetta Naatanin hänelle välittämä lupaus (2. Sam. 7). Daavid halusi rakentaa Jumalalle huoneen eli temppelin. Profetian mukaan hän ei rakenna huonetta Jumalalle, vaan Jumala rakentaa hänelle huoneen eli kuningassuvun. Jumala lupaa Daavidille ikuisen kuningassuvun.

   Kolmannen kohdan lupaus on yksi koko Vanhan testamentin tärkeimmistä kohdista. Siihen tarttuivat profeetat ja odottivat, että Jumala muistaa Daavidille antamansa lupaukset. Viimeinen Daavidin suvun kuningas menetti valtansa v. 586 e.Kr. Sen jälkeen odotettiin pitkään – vasta Uusi testamentti kertoo siitä, miten Daavidin poika, Voideltu kuningas, Kristus, astuu esille.

   Nyt luemme jakson 2. Sam. 1-10.

​

​

2 Sam. 11-24 Daavidin synti, katumus ja Jumalan armo

​

Viime jaksossa luimme Daavidin noususta huipulle. Seuraavissa luvuissa törmäämme hänen heikkouksiinsa ja synteihinsä. ja mitä niistä seurasi. Luvut 2 Sam. 11-24 kertovat synnistä, mutta myös katumuksesta ja Jumalan armosta. Kertomus oman pojan Absalomin kapinasta on koskettava ja myös erittäin opettava.

​

 

1. Kun. 1-11 Daavidin jälkeen Salomo

 

Seuraava jakso tuo eteemme Daavidin kuoleman ja Salomon valtaannousun ja hallituksen kaikkine ongelmineen.

    Daavidin kuoleman jälkeen oli itsestäänselvyys, että valtaistuimelle astuu hänen poikansa. Sen sijaan väännettiin kunnolla kättä siitä, kuka vallan saa. Vanhan kuninkaan nyökkäys riitti ja vallan sai Salomo.

    Raamatun piirtämä kuva Salomosta on monisäikeinen. Hän on vahva ja rikas hallitsija ja ennen kaikkea hän rakensi Jerusalemin temppelin. Tänne keskitettiin vähitellen kaikki uhrikultti ja muualla uhraaminen oli epäjumalanpalvelusta. Salomo oli kuuluisa viisaudestaan, ja tämä maine eli vuosisatojen ajan. Mutta viisaus, rikkaus ja kansainväliset yhteydet johtivat hänet myös kulkemaan omia polkujaan. Epäjumalanpalvelus sai tilaa Jerusalemissa. Lisäksi rakentajakuninkaan kokoamat raskaat verot saivat aikaan erimielisyyttä ja sen, että kansa alkoi kapinoida ja Daavidin valtakunta rapautua jo Salomon elinaikana.

Luemme luvut 1. Kun. 1-11.

​

​

Kaksi kuningaskuntaa

 

Seuraava jakso vie meidät ratkaisevaan vaiheeseen Israelin kansan historiassa. Lukuläksy on lyhyt, koska tämä kohta on luettava tarkkaan ja siitä on osattava ottaa esille sen alussa oleva ydin.

    Salomon kuoleman jälkeen Valittu kansa jakaantui kahteen kuningaskuntaan. Noin kahdensadan vuoden ajan valtakuntia oli siis kaksi ja niillä oli omat kuninkaansa. Eteläistä valtiota sanottiin Juudaksi: Siellä hallitsi Daavidin suku, sen pääkaupunki oli Jerusalem ja aikaa myöten kaikki uhrikultti keskitettiin Jerusalemin temppeliin. Pohjoista valtiota sanottiin Israeliksi: Siellä hallitsivat peräkkäin useammat kuningassuvut, sen pääkaupungiksi muodostui Samaria ja siellä uhrikultti hajosi eri temppeleihin ja sekaantui moniin pakanauskontoihin.

     Pohjoisvaltion eli Israelin hävitti Assyria kahdensadan vuoden jälkeen ja vei asukkaat pakkosiirtolaisuuteen. Etelävaltio eli Juuda jatkoi elämäänsä vielä pitkään.

   Tämä on siis tärkeä käännekohta ja luemme luvut 1. Kun. 12-16. Nyt kannattaa kaivaa esille aikajana ja lukea sieltä yksi ruudullinen historiaa.

​

 

1. Kun. 17-22 Elia, kuin tulen lieska!

​

Nyt historiat on hetkeksi luettu ja siirrymme Elian ja Elisan seuraan.

   Elian ja Elisan toiminta sijoittuu aikaan, josta muuten tiedämme varsin vähän. Pari ensimmäistä vuosisataa valtakunnan jakautumisen jälkeen eivät ole historian kannalta erityisen antoisia. Sen sijaan kertomukset näistä profeetoista elävät.

   Aloitamme etupäässä Elian seurassa ja luemme jakson 1. Kun. 17-22.

 

2. Kun. 1-9 Elisa, Elian seuraaja

 

Elian jälkeen luemme kertomukset Elisasta, hänen oppilaastaan, eli 2. Kun. 1-9.  Kiinnitä huomiota Elisan tekemiin ihmeisiin – huomaatko sukulaisuutta Elian / Elisan tekemien ihmeiden ja Jeesuksen voimatekojen välillä? 

 

Tämän jälkeen jatkamme jo ensimmäisiin lukemiimme profeettakirjoihin. Mutta ensin Elisa!

 

 

Aamos – luvassa rytinää

 

Tänään avataan ensimmäinen profeettakirja.  Aamoksella on paljon annettavaa!

   Kertaapa vielä aivan lyhyesti aikajanalta tuo historiallinen tausta. Nyt siis kaksi valtakuntaa oli elänyt rinnakkain parisataa vuotta ja ajat olivat olleet suhteellisen rauhallisia. Sen jälkeen alkoi kuitenkin taivaanrantaan nousta mustia pilviä. Assyria oli nousemassa.

    Aamoksen tehtävä oli varoittaa erityisesti Pohjoisvaltiota, eli Israelia, mutta toki myös Juudaa.  Lue ensin aikajanalta naksauttamalla aukeava aivan lyhyt johdattelu Aamokseen ja sitten tämä hiukan pitempi: https://mediakirjasto.sley.fi/mediakirjasto/28057/aamoksen-kirja Sitten ota Aamoksen kirja käteesi ja lue!

 

Miika ja Betlehem

 

Aamoksen kirjan jälkeen avaamme Miikan kirjan, joka sijoittuu samalle vuosisadalle. Tarkkaa tilannetta on vaikea määrittää, mutta tilanne on selvä: Idästä vyöryy ylivoimainen vastustaja, Assyria. Kaiken toivottomuudenkin keskellä Jumala on uskollinen lupauksilleen – Daavidin sukua ja Betlehemiä hän ei unohda.

   Aikajanalta naksauttamalla löydät hyvin lyhyen johdattelun Miikan kirjaan. Hiukan laajemman johdannon voit lukea täältä.

Mutta ennen kaikkea – lue Miikan kirja!.

 

 

Jesaja, profeettojen jättiläinen

​

 

Miikan kirjan jälkeen on aika luoda katsaus Jesajaan, profeettojen jättiläiseen. Nyt tarvitaan kuitenkin hiukan lisää historiallista taustaa. Löydät tarvittavan tiedon aikajanalta, mutta tässä lyhyesti kaksi Jesajan aikana tapahtunutta katastrofia, jotka vaikuttavat voimakkaasti tämän kirjan taustalla.

   Kun Assyrian valtakunta alkoi nousta suureksi sotilasmahdiksi n. 750, oli selvää että se aikoi levittäytyä Palestiinaan. Palestiinan pikkuvaltiot olivat pohjoisesta alkaen Syyria, Israel ja Juuda. Kaksi ensimmäistä vaati koko Palestiinan kattavaa puolustusliittoa, mihin eteläisin Juuda ei suostunut. Silloin kaksi muuta yritti pakottaa sen mukaan väkisin. Silloin Juudan kuningas teki järkyttävän teon ja kutsui apuunsa Assyrian suurkuninkaan. Hän tuli mielellään, valloitti koko Palestiinan eikä verenvuodatuksella ja itkulla ollut äärtä eikä määrää. Tästä järkyttävästä tapahtumasarjasta kertoo 2. Kun 16, ja sen jälkeen Juudan kuningas oli suurkuninkaan sylikoira.

   Toinen katastrofi tapahtui kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, kun kuningas Ahasin poika Hiskia ryhtyi kapinaan Assyriaa vastaan. Assyria lähetti rankaisuretkikunnan, joka tuhosi kaikki Juudan muut kaupungit ja piiritti Jerusalemia. Jumalan ihme pelasti Jerusalemin. Mutta paljon menetettiin – ”vain tytär Siion on jäljellä” (Jes. 1:8).

   Näiden tapahtumien keskellä toimi profeetta Jesaja. Hänen kirjansa lukemista vaikeuttaa, että sitä ei ole toimitettu johdonmukaiseksi ja ajassa eteneväksi kertomukseksi. Siksi kutsumusnäky on luvussa 6 ja luku 1 liittyy jälkimmäiseen kahdesta katastrofista. Koko kirja on koottu useammasta osasta ja nyt kuvattuihin tilanteisiin liittyy vain jakso 1-39. Loppulukuihin palaamme myöhemmin.

    Ensimmäiseen lukemaamme jaksoon kuuluvat kuuluisat joulun profetiat, luvuissa 7, 9 ja 11. On tärkeää nähdä, että ne eivät ole kiiltokuvamaista tunnelmointia. Ne nousevat suuren itkun ja ahdistuksen keskeltä. Myös tänään Rauhanruhtinas toimii siellä, minne ihmiset ovat tuoneet vihan, verenvuodatuksen ja miekan.

   Tässä vaiheessa luetaan Jesajan kirjan luvut 1-12 ja 36-39 – eikä mikään estä lukemasta koko jaksoa.

 

Kertaa historian kulku ennen kuin etenet

 

Tänään jätämme taaksemme ajanjakson, johon kuuluvat Aamos, Miika ja Jesaja ja itse asiassa myös Hoosea ja muut tekstit. Nyt emme kuitenkaan lue läpi koko Vanhaa testamenttia, vaan hyppäämme yli yhden vuosisadan. Nyt aika sukeltaa aikaan, johon kuuluvat Jeremia, Hesekiel, Obadja ja monet muut kirjat.

   Ensin luetaan yksi ruudullinen historiaa. Mene taas aikajanalle, naksauta kohtaa Juudan historia ja lue huolellisesti tuo teksti. Historia kiinnostaa joitakin meistä enemmän ja joitakin vähemmän, mutta nyt on tärkeä opetella, mihin nämä kirjat sijoittuvat.

 

Jeremia, raskaan taakan kantaja

​

 

Nyt avaamme Jeremian kirjan. Kirja on laaja, mutta totisesti lukemisen arvoinen. Luepa täältä johdanto kirjaan ja  ja ota sitten esille itse kirja - siinähän se on se tärkein anti!

​

 

Hesekiel, Herran koskettama

 

Nyt avaamme Hesekielin kirjan. Se sijoittuu samaan tilanteeseen kuin Jeremian kirja eli aikaan Jerusalemin hävityksen aikoihin, mutta kahden profeetan roolit olivat aivan erilaisia. Jeremia eli todeksi kaiken kurjuuden kaupungin sisäpuolella. Hesekiel taas oli viety Babyloniin pakkosiirtolaisuuteen jo kymmenen vuotta ennen kaupungin hävitystä. Hän profetoi ennen Jerusalemin hävitystä kaupungille tuhoa mutta sen jälkeen uutta, parempaa tulevaisuutta.

Tavat, jolla profeetat saivat Jumalan ilmoituksen, vaihtelevat suuresti. Hesekielin Jumalan kohtaaminen tempaisi mukaansa ainutlaatuisella tavalla. Jo kutsumusnäky on valtava, mutta myös muuten hän on mukana profetioissa järkyttävälläkin tavalla.

​

Lue johdannoksi tämä teksti  ja siirry sitten lukemaan Hesekielin kirjaa.

 

 

Valitusvirret, pieni aarre

 

Kahden laajan kirjan jälkeen otamme esille pienen aarteen, Valitusvirsien kirjan.  Tämä kirja on synkkää taustaansa vasten todella upea ja toivon, että otat aikaa sen lukemiseen! Tässä hiukan johdattelua

​

 

Habakuk – luvassa myrskyä ja kirkasta tulevaisuutta

 

Luemme vielä yhden kirjan, joka liittyy Jerusalemin hävityksen ja pakkosiirtolaisuuden aikaan. Lyhyt Habakukin kirja aukeaa tästä tilanteesta käsin. Löydät pikku johdattelun täältä.

 

Kertaa historian kulku ennen kuin etenet

 

Tänään siirrymme ohjelmassa merkittävän askeleen eteenpäin. Jeremian, Hesekielin ja muiden varoituksista huolimatta syntielämä Jerusalemissa jatkui ja se johti kaupungin hävitykseen. Se näytti olevan loppu kaikelle: Babylonian sotajoukko valloitti Jerusalemin, sen muurit revittiin, kuningas vangittiin, temppeli hävitettiin ja kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen kauas Babyloniaan.

    Jumalan armosta tämä ei kuitenkaan ollut loppu, vaan uusi alku. Siirrymme vaiheeseen, jossa kansa elää pakkosiirtolaisuudessa. Sitä leimaa synnintunto ja katumus. Vuosikymmenten jälkeen kuuluu Jumalan sana: Kansa saa palata takaisin maahansa. Seuraavina viikkoina syvennymme juuri näihin teksteihin.

   Etsi taas esille Vanhan testamentin aikajana ja naksauta sieltä kohtaa Babylonin pakkosiirtolaisuus. Lue tuo teksti huolellisesti läpi. Sitten mennään ensimmäisiin aiheesta puhuviin Raamatun teksteihin!

​

Jesaja 40-66 Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani

​

Ota esille Jesajan kirjan luku 40 ja nauti.

   Jesajan kirjan loppuosa kuuluu pakkosiirtolaisuuden aikaan.  Kaiken synkimpään yöhön ja toivottomuuden keskelle syttyy kynttilä: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani …”

   Koko Jesajan kirjan loppuosa on valtava toivon ja valon lähde. Jumala on kaikkivaltias ja hän tekee, mitä tahtoo. Ja itse asiassa – Babylonin valta romahti ja sen tilalle astui Kyyroksen johtama Persian valtakunta. Jerusalemin asukkaille se merkitsi mahdollisuutta palata kotiin. Tästä tilanteesta kertoo tämä asiakirja

   Luemme Jesajan kirjan loppuluvut.

​

Esra, kirjanoppinut

 

Jesajan kirjan loppuluvut ovat toivottavasti vieneet sinut mukanasi. Nyt mennään Esran kirjaan ja katsotaan, miltä tapahtumat näyttävät siitä näkökulmasta käsin. Lue tästä johdannoksi ja sen jälkeen Esran kirja

​

 

Nehemia, rohkea johtaja

 

Esran kirjan jälkeen luemme vielä Nehemian kirjan ja siihen päätämme tämän lukuohjelman.

   Johdattelua Nehemian kirjaan löydät täältä

​