Miten joulua vietetään?

”Kerro minulle, miten joulua pitäisi viettää?”  Uskossaan uudistunut perheenäiti esitti tärkeän kysymyksen. Kaikilla ei ole kotoa mallia kristilliseen jouluun ja oman perheen perinteet ovat vielä luomisvaiheessa.

Varmaan hyvin tärkeä ohje on olla etsimättä kovin tarkkoja ohjeita. Joulu on ja totisesti saa olla eri näköinen maalla ja kaupungissa ja samoin sinkkujouluna, lapsiperheessä tai eläkeläisten parissa. Siihen vaikuttavat musiikkimaku tai halu ja kyky tunnelmoida ja lukemattomat muut asiat. Teet joulusta oman näköisesi, mutta tässä paperissa koetan availla joitakin polkuja.

Älä hukkaa adventtia, ettet hukkaisi joulua

Joulun kaupallistuminen on johtanut siihen, että joulumyynti alkaa joka vuosi hieman aikaisemmin. Kristilliseen jouluun kuuluu olennaisena osana adventti. 

Kahta suurinta juhlaa, joulua ja pääsiäistä, edeltää perinteisesti valmistava jakso. Pääsiäistä edeltää paastonaika ja joulunaikaa pikkupaasto, joka kestää ensimmäisestä adventista jouluaattoon. Näiden hyvin tärkeiden viikkojen tehtävänä on hiljentää ja valmistaa meidät juhlaan. Niihin liittyy myös vaatimaton elämäntapa, itsetutkistelu ja monen kohdalla myös ruumiillinen paasto. Se saattaa ulottua ruokavalioon, mutta painopiste on muualla: oman elämäntavan kriittisessä tarkastelussa ja myös kärsivän lähimmäisen auttamisessa. Joulupaketti tai lahjoitus tarvitseville kuuluu jouluun. Naapurien ja ystävien muistaminen eri tavoin on monille tärkeää (voimavarojen mukaan!), ja perinteisesti tämä on ulotettu myös lintuihin ja muuhun luomakuntaan.

Adventtiaikana on hyvä suunnistaa säännöllisesti messuun, laulaa adventtivirsiä ja kerrata niiden mukana joulun ydintä: Miksi Kristus laskeutui taivaasta ja syntyi ihmiseksi tallin seimeen? Adventtiaikana käymme suuren Jumalan eteen, opettelemme katsomaan itseämme ja koko tätä syntiin langennutta maailmaa Jumalan sanan valossa ja suuntaamme myös katseemme kohti ikuista kirkkautta, Jumalan valtakunnan ilmestymistä. Tähän suuntaan auttaa myös sekä lapsia että aikuisia adventtikalenteri, jonka valintaan kannattaa kiinnittää huomiota – joissakin perheissä se tehdään omin käsin.

Lukemattomat eri tahojen joulujuhlat juhlapöytineen tekevät adventtiajasta vaikeaa ja syövät etukäteen joulua.  Siitä huolimatta koetamme pitää adventin adventtina ja elämän vaatimattomana. Ehkä joskus opimme seurakunnissakin lykkäämään joulun juhlintaa niin, että emme hukkaa adventin mukana joulua.

Tavarajoulu?

Vielä 1960-luvulla kansakouluissa jaettiin oppilaille pieni paperipussi, jossa oli pipari, jotakin muuta pientä – ja omena. Sodan jälkeen hedelmä oli talvisaikaan harvinaisuus ja joululahjat vaatimattomia. Sen jälkeen Suomi vaurastui ja tavarajoulu alkoi vyöryä koteihin. Useimmissa kodeissa alettiin hukkua lahjoihin, ja markkinat alkoivat pitää huolta siitä, että tarpeet eivät lopu kesken.

Lahjojen antaminen on monisäikeinen kysymys. On tärkeää muista ystäviä edes joulunaikana ja lasten joulu saa totisesti olla monin tavoin riemullista aikaa. Silti tälläkin kohdalla on syytä pysähtyä pohtimaan, mikä on joulussa tärkeintä. Useammassakin tuttavaperheessä on varttuneempien kesken suoritettu arvonta, jossa jokainen saa tehtäväkseen antaa lahjan yhdelle tai kahdelle ihmiselle. Jokainen tehköön niin kuin hyväksi näkee.

Jouluseimi tekee asiat näkyviksi

Kuten pääsiäispuutarha myös jouluseimi tuo joulun kotiin ja lasten ulottuville. Suomalainen joulu on perinteisesti alkanut Tuomaan päivästä 21.12. (”hyvä Tuomas joulun tuopi”), ja silloin seimi on hyvä laittaa esille. Me emme ole tässä vaiheessa laittaneet esille kaikkia hahmoja, vaan olemme antaneet lasten laittaa niitä esille vähitellen. Tuomaan päivänä pöydällä on vain talli, eläimet ja Joosef ja Maria. Jouluaattona tallin seimeen ilmaantuu Jeesus-lapsi, yöllä paimenet lampaineen ja Itämaan tietäjät tulevat paikalle vasta loppiaisena.

Seimi ja pääsiäispuutarha saattavat olla monen mielestä vai lapsia varten. Minä en joudu toivoakseni viettämään yhtään joulua enkä pääsiäistä ilman, että ne havainnollistavat minulle mitä Herralleni tapahtui.

   

Juhla alkaa

Joulun aluspäivät on perinteisesti käytetty valmistautumiseen niin, että aattona kaikki olisi valmista. Monissa perheissä aatto käytetään vielä yhteiseen puuhaan ja usein jonkun on oltava vielä työssä. Valmistautumiseen on hyvä ottaa mukaan myös lapset: Joulukuusi haetaan yhdessä, joko metsästä tai kauppiaalta, ja sitä koristellaan usein aatonaattona tai aattoaamuna. Yhteinen valmistelu paljastaa myös upeaa symboliikkaa. Joulukuusessa ylimmäksi laitetaan joulun tähti antamaan suuntaa koko elämällemme. Sen alle laitetaan korkeimmalle enkeli, jolla on ilosanoma kaikille. Joulukuuseen saatetaan laittaa eri maiden lippuja osoittamaan, että Kristus syntyi lunastajaksi kaikille kansoille. 

Monessa kodissa joulun viettämisen alkaa joulurauhan julistus Suomen Turusta aattona kello 12.  Ehkä on hyvä tuon hetken yhteydessä juoda hyvät kahvit tai glögit ja muutama pipari ja sen jälkeen mahdollisuuksien mukaan rauhoittaa talo joulun viettoon. Perinteisen tavan mukaan lapset eivät tämän jälkeen enää juoksentele kaupungilla eivätkä kyläile normaaliin tapaan. On juhlan aika.

Jouluaaton ohjelma määrittyy pitkälti perheen tilanteen mukaan. Kirkot tarjoavat aattohartauksia, jotka toivottavasti sopivat yhteen lasten unirytmin ja jouluaterian kanssa. Jouluaterian jälkeen koittaa hetki, jota lapset ovat odottaneet. Ennen lahjojen jakoa (tai ennen jouluateriaa) on syytä lukea jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumista (2:1-20). Jos vain joululauluja osataan, nyt on niiden aika. Mutta kaunista joulumusiikkia on helposti löydettävissä muutenkin. Joulu on kynttilöiden, kauniin musiikin ja yhteyden aikaa. Jouluajan jumalanpalveluksia ei kannata sivuuttaa. Käynti hautausmaalla poisnukkuneiden rakkaiden haudalla on monelle aivan korvaamaton osa joulua.

Joulunpyhät ovat monissa perheissä harvinaista yhteistä aikaa. Se merkitsee ehkä yhdessä valvomista ja hyviä iltapaloja, lautapelejä, luontoretkiä tai pihapelejä. Tapaninpäivä on perinteisesti käytetty sukulaisten ja ystävien luona vierailemiseen. Läheiset ovat suuri Jumalan lahja ja siitä meidän on opittava kiittämään häntä.

Älä lopeta joulua liian aikaisin!

Kuten edellä sanoin, joulun kaupallistuminen tahtoo syödä meiltä adventtiajan. Vastaavasti joulu tahtoo loppua aivan liian aikaisin. Kirkkovuodessa joulu jatkuu pitkään, kynttilänpäivään asti.  Kristuksen syntymässä riittää tutkimista. Joulupäivänä profeettojen ennustukset – Ennen muuta Jesajan luvuissa 9 ja 11 – tapaninpäivänä Kristuksen Kirkon tyly todellisuus, kun muistamme ensimmäistä marttyyria Stefanosta ja viattomien lasten päivänä valon syttymistä seuraa Betlehemin lastenmurha (Matt. 2). Uudenvuodenpäivänä kahdeksan päivän ikäinen Jeesus ympärileikataan ja kynttilänpäivänä hänet tuodaan temppeliin, mikä on vanhan Hannan ja Simeonin suuri hetki (Luuk. 2:21-40). Upeat jouluvirret saavat saatella meitä pitkälle alkavaan vuoteen.

Nuutinpäivänä kuusi viedään ulos ja aletaan katsoa kohti kevättä ja pääsiäisen juhlaa!