Johdattelua luterilaiseen uskoon

 

 

Tervetuloa lukemaan läpi luterilaiset tunnustuskirjat!

 

Luen joidenkin ystävieni kanssa läpi luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Osa niistä on hyvin suppeita, kuten Apostolinen uskontunnustus tai Nikaian uskontunnustus. Osa on laajempia, osa siltä väliltä.  Paljon niillä on annettavaa, myös se, mitä meidän kirkkomme oikeasti opettaa.

Kaikki tunnustuskirjat on luettavissa ilmaiseksi verkossa, mutta onhan kirja toki näppärämpi. Laitan verkkoon joitakin johdantoja, mutta tämä on varsinaisesti yhteinen läpilukuprojekti, ja tarkemmin noihin voi paneutua muualla.

Aloitamme Facebookissa 18.4.2018

 

 

Alkulämmittelyksi:

Mitä tunnustuskirjat ovat ja miten niitä luetaan?

 

18.4.  Kolme vanhan Kirkon tunnustusta

Luemme Apostolisen uskontunnustuksen, Nikaian uskontunnustuksen ja Athanasioksen uskontunnustuksen. Koska ne ovat syntyneet ja miksi ne kuuluvat luterilaisiin tunnustuskirjoihin?   Halutessasi voit lukea taustatietoa alta- mutta tärkeintä on että luet itse tekstit!

Kolme vanhan kirkon tunnustusta – vahva viesti (EK)

Lyhyet johdattelut uskontunnustuksiin  kirkon v. 1990 julkaisemasta laitoksesta löydät täältä.  Isoisäni A. E. Koskenniemen johdannot v. 1948 Tunnustuskirjojen käännöksen esipuheista löydät täältä : Apostolinen uskontunnustusNikaian uskontunnustusAthanasioksen uskontunnustus

Kuten huomaat, käsitykset näiden tunnustusten tekstimuotojen iästä vaihtelevat jonkin verran. Isompaa merkitystä tällä asialla ei ole.

 

20.4. Vähä katekismus

Seuraavana vuorossa on Vähä katekismus. Pienen ja tärkeän tekstin löydät täältä,

Halutessasi voit lukea taustatietoa. Oma lappuseni on täällä, isoisäni laajempi johdattelu katekismuksiin täällä ja kirkon tunnustuskirjojen hyvin suppea esipuhe täällä

23.4. Augsburgin tunnustus

Jatkamme Augsburgin tunnustukseen, jonka Saksan luterilaiset lukivat keisarille valtiopäivillä v. 1530.  Tekstin ja tunnustuskirjojen suomennoksen suppean johdannon löydät täältä ja edellisen laitoksen johdannon täältä.

 

27.4. Schmalkadenin uskonkohdat

Nyt vuorossa ovat Schmalkaldenin uskonkohdat. Uskonpuhdistuksen alusta lähtien oli osin toivottu, osin huhuttu että ongelmia ratkomaan kutsuttaisiin koolle kirkolliskokous. Nyt se näytti olevan tulossa Italian Mantuaan. Pelkona kuitenkin oli, että että tämä kokous ei antaisi tilaa muulle kuin reformaatioon kohdistuville kurinpitotoimille. Parempaakin saattoi kuitenkin olla luvassa. Siksi ruhtinas pyysi Lutheria kirjoittamaan asiakirjan käsiteltävistä uskonkohdista: Missä asioissa oltiin yksimielisiä, missä oli ehkä neuvotteluvaraa, mistä taas ei voinut joustaa ollenkaan?  Luther kirjoitti suhteellisen lyhyen, lennokkaan ja teräväsanaisen asiakirjan, joka on myös helppolukuinen.

Mantuan kirkolliskokous ei koskaan toteutunut ja myöhempi Tridentin (Trenton) kirkolliskokous oli juuri sitä mitä luterilaiset olivat pelänneet. Mutta Schmalkaldenin uskonkohdat jäivät ja ne ovat hyvin mielenkiintoinen ja valaiseva tunnustuskirja. Voit lukea tekstin ja nykyisen käännöksen johdannon täältä. Edellisen laitoksen sisältämän hiukan laajemman voit lukea täältä.

Jatkamme 2.5. ja silloin vuorossa on Melanktonin kirjoitus Paavin vallasta

 

2.5. Paavin valta ja yliherruus

Jatkamme seuraavaan teokseen, eli teokseen Paavin valta ja yliherruus. Tämä Melanktonin kirjoittama lappunen on varsin lyhyt eikä siihen tarvita monta minuuttia. Josko kuitenkin niin, että jatkamme vasta perjantaina 4.5. ja silloinkin vielä lyhyemmällä tekstillä eli Upsalan kokouksen päätöksellä.
 
Tekstin voit lukea täältä http://tunnustuskirjat.fi/pavalta.html ja siellä on myös lyhyt johdanto. Muutama rivi enemmän on edellisessä, Schmalkaldenin uskonkohtia käsittelevässä lappusessa.
 
http://tunnustuskirjat.fi/pavalta.html

4.5.  Upsalan kokouksen päätös

Suomessa kuuluu tunnustuskirjojen joukkoon myös lyhyt Upsalan kokouksen päätös vuodelta 1993. Sen taustalla on kuninkaan vaihtuminen: Sigismund III oli katolinen ja kokous ilmaisi selvästi, mihin uskoon se sitoutui.
   Tämän lyhyen tunnustuskirjan ja vielä suppeamman johdannon voit lukea täältä.: http://tunnustuskirjat.fi/upsala.html
Hiukan laajemman  Tunnustuskirjojen edelliseeen laitokseen kirjoitetun johdannon voit lukea täältä
http://koskenniemi.fi/EK/LU/UpsalanKokousAEK.pdf
Jatkamme tiistaina 8.5. Isoon katekismukseen

8.5. 2018 Iso katekismus

Vähä katekismus oli tarkoitettu aivan tavallisiin koteihin ja lasten oppikirjaksi. Iso katekismus oli tarkoitettu niille, jotka opettavat näitä tekstejä. Lutherin esipuhe tähän teokseen on nautittavaa luettavaa, lennokas ja sisällöltään vahva. Se myös opastaa jokaista kristittyä kertaamaan aivan jatkuvasti uskon perusasioita. Tässä Luther uskaltaa asettaa itsensä esikuvaksi. Hän kertasi joka päivä käskyjä, uskontunnustusta ja sakramentteja eikä kuitenkaan voinut mielestään oppia niitä tarpeeksi hyvin. Siinä on meille polku!
   Lutherin katekismukset voit lukea täältä. http://tunnustuskirjat.fi/ik/index.html Isoisäni johdattelu katekismuksiin täällä ja kirkon tunnustuskirjojen hyvin suppea esipuhe täällä

4.6.2018 Augsburgin tunnustuksen puolustus

 

Tämänkertaisesta lukukeikastamme on jäljellä enää yksi tunnustuskirja. En syytä ketään siitä, jos Augsburgin tunnustuksen puolustus jää joltakin lukematta. Se on sinänsä oikein hyvä teos, rauhallinen ja tasapainoisesti perusteleva. Sen ongelma on muulla: Kun Augsburgin tunnustus oli luettu keisarille, katoliset teologit kirjoittivat asiakirjan, jossa sen väitteet pyrittiin kumoamaan. Tähän Kumoamukseen (Confutatio) Melankton kirjoitti oman vastineensa. Lukija joutuu siis tätä tunnustuskirjaa lukiessaan tuntemaan paitsi Augsburgin tunnustuksen myös siihen laaditun vastakirjoituksen. Toki Augsburgin tunnustuksen puolustus on erinomainen Augsburgin tunnustuksen selittäjä. Siitä huolimatta moni käyttää sitä lähinnä hakuteoksena eikä välttämättä jaksa lukea sitä johdonmukaisesti läpi.

Augsburgin tunnustuksen puolustuksen ja siihen liittyvän suppean esipuheen voit lukea täältä

Isoisäni johdattelu on jatkoa Augsburgin tunnustuksen johdannolle ja alkaa siis hiukan kesken. Voit lukea sen täältä

 

Tästä lähtien lenkkiporukkamme on ns. omillaan, eli jokainen jatkaa omaan tahtiinsa.